Nopea tosiasia
REHUTEHOKKUUSKOKEIDEN HALLINTA
JOHDANTO
Naudanlihateollisuuden kannattavuus riippuu tuottajan kyvystä maksimoida voitot alentamalla tuotantopanoskustannuksia ja optimoimalla tuotantoa. Rehutehokkaan karjan valitseminen on yksi tapa kasvattaa kannattavuuttaan. Jäännösrehun saanti (RFI) on kohtalaisen perinnöllinen rehutehokkuuden mitta, jota voidaan käyttää valintatyökaluna lihakarjojen tehostamiseen.
RFI mitataan erona eläimen todellisen saannin ja sen odotetun saannin välillä tietyllä tuotantotasolla. Nautakarja, jonka RFI-arvot ovat alhaiset, ovat tehokkaampia kuin korkean RFI-arvot. Erot tässä rehutehokkuuden ominaisuudessa määritetään, kun eläimen päivittäistä rehun saantia seurataan ajan myötä. VytelleRehunottosolmujen avulla nautakarjaa voidaan mitata yksittäisen rehun saannin osalta, mitä voidaan käyttää yhdessä ruumiinpainon kanssa tarkan RFI-arvon ja RFI-odotun jälkeläisten eron (EPD) tuottamiseksi.
Vytelle suosittelee tällä hetkellä 49 päivän pituisia kokeita ja 10–14 päivän lisälämmittelyjaksoa käytettäessä syötteenottosolmuja yhdessä kynän punnitusasennon kanssa keskimääräisen päivittäisen voiton (ADG) ja RFI:n tarkkaa laskemista varten. Todisteet eivät vielä tue RFI:n EPD- tai indeksilaskelmia, kun kasvu- ja saantitietoja kerätään eri (ei-samanaikaisten) ajanjaksojen aikana. Suositellut testauskriteerit on esitetty taulukossa 1.
REHUJÄÄNTÖJEN SYÖNTIEN LASKEMINEN
Jäännösrehun saanti on fenotyyppi, joka määrittää eläinten suhteellisen tehokkuuden. RFI-erot johtuvat usein eroista eläinten huoltovaatimuksissa. Kuten edellä mainittiin, karja, jonka RFI-arvot ovat alhaiset, ovat tehokkaita, kun taas naudat, joilla on korkeat RFI-arvot, ovat tehottomia.
RFI:n laskemiseksi rehun saannin ja painon trendit kerätään tietyltä ajanjaksolta nykypäivän eläinryhmältä. Näistä syöttötiedoista voidaan tunnistaa eläimet, jotka suoriutuvat paremmin (negatiivinen RFI) tai huonommin (positiivinen RFI) kuin ryhmän keskiarvo. RFI:n tarkalle laskennalle on kaksi päävaatimusta:
1. Yksittäisten eläinten ADG- ja rehunsaantitiedot koejakson aikana
2. Asianmukainen nykyryhmien valinta Kokeen päätyttyä Vytelle data-analyytikot suorittavat RFI-laskelmia ja toimittavat RFI-kokeiluraportteja. Koeraportit sisältävät seuraavat tiedot jokaisesta yksittäisestä eläimestä:
• RFI
• RFI Contemporary Group Ranking
• ADG
• DMI (kuiva-aineen otto)
• Alku- ja loppupainot
• Kokeilupäivät (lämmittely, testin alkamispäivät, testin päättymispäivät, pois jääneet päivät)
1 IPW = Kynän punnitusasennot; 2 Benfield, DB 2015; Benfield, DB et ai. 2016; 3 Eläinten on aloitettava koe sovitettuna järjestelmään ja lopulliseen ruokavalioon, ja ne on merkittävä uusilla HDX RFID -tunnisteilla, jotka ovat ICAR-yhteensopivia; 4 Ensimmäiset 5 peräkkäistä päivää ja viimeiset 5 peräkkäistä koepäivää saavat sisältää alle 5 epäonnistunutta päivää; 5 Vytelle standardit ovat 2 peräkkäistä päivää, mutta kourun painot voidaan mitata myös 14 päivän välein; the Vytelle Analytiikkatiimille on kerrottava, mitä menetelmää käytetään; 6 kokeilua uusien rotujen tai uusien asiakkaiden kanssa, vaaditaan yhteensä 500 kourun painoa 5 erillisen punnituspäivän aikana; 7 Aloituspaino: Eläinten tulee olla karsinassa EID-tunnisteella n. 7 päivää ennen lähtöä kourun paino otetaan. Loppupaino: Eläinten on palattava karsinaan vähintään 1 päiväksi kourun lopullisen painon ottamisen jälkeen; 8 Tiedot tarkistetaan aina, säilytetäänkö se Vytelle Analytics-tiimi; 9 Yksittäiset eläimen ohitetut päivät voivat olla esimerkiksi merkkien vaihtoja, eläimen karkaamista ja muita.
TIEDONKERUU
Eläinten paino, nousu ja rehun saanti vaihtelevat ajan myötä. Yksittäisen eläimen pitkän aikavälin suorituskykyä edustavien arvojen saamiseksi tiedot on kerättävä tarkasti ja sopivan ajanjakson aikana. Rehunottosolmujen kautta toimitetut erittäin tarkat päivittäiset rehun saantitiedot vähentävät yksittäisten rehunottotrendien vaihtelua, kun taas kynän punnitusasennot pystyvät sieppaamaan ADG:tä lyhyemmässä ajassa ja suuremmalla tarkkuudella.
Tarkkojen painomittausten kerääminen, jota sovelletaan RFI-laskelmiin, on jonkin verran haastavampaa käyttämällä perinteisiä kourupunnitustekniikoita. Eläinten painot vaihtelevat ajan myötä useista tekijöistä johtuen, mukaan lukien pötsin täyttö, vedenkulutus, ruokintatavat jne. Yli 40,000 19.5 elopainomittauksen analyysissa, joka kerättiin kouruvaa'oilla, havaittiin, että painoeron keskihajonna peräkkäisinä päivinä oli XNUMX lb, mikä tekee ADG:n tarkasta laskemisesta haastavaa.
Näin ollen, Vytelle suosittelee painomittausten keräämistä kynän punnitusasemien avulla. Tekniikkamme kerää useita osittaisia ruumiinpainoja päivittäin, mikä lisää ADG-laskelmien tarkkuutta ja lyhentää kokonaiskoeaikaa.
Aikaisempi työ tehokkuusmittauskokeissa kourupunnituksella ehdotti RFI-laskennan vähimmäiskestoa (Wang et al., 2006; Culbertson et al., 2015). RFI-laskennan rajoittava tekijä näissä tapauksissa oli johdonmukaisten ADG-arvojen mittaaminen. In-Pen Weighing Positionin tarjoama ADG-mittausten varmuus voi lyhentää tehokkuusmittauskokeen tarvittavaa kestoa. Analyysi 27 RFI-tutkimuksesta (1,874 eläintä), jotka oli punnittu käyttämällä kynän punnitusasentoja, määritti, että 49 päivän kokeen kesto sekä noin 10–14 päivää järjestelmän mukauttamista riitti mittaamaan RFI- ja ADG-arvot tarkasti (Benfield et al. 2016). .
NYKYRYHMÄVALINTA
Koska RFI on suhteellinen parametri, arvioitavan eläinryhmän koostumus vaikuttaa kaikkiin laskettuihin RFI-arvoihin. Tehokkuuserojen eristämiseksi muista vaikutuksista nykyaikainen ryhmä tulisi muodostaa eläimistä, jotka ovat samanlaisia sukupuolen, rodun, iän ja koon suhteen. Kokeen alussa eläinten tulee olla 8 kuukauden (vieroituksen jälkeen) ja 18 kuukauden ikäisiä (vieroituksen jälkeen ne ovat erittäin riippuvaisia ruokintaohjelmasta) ja eläinten välinen enimmäisväli on 90 päivää sen varmistamiseksi, että että vahvistuksen koostumus on johdonmukainen ja ruokinnan dominanssista johtuvat ongelmat ovat minimoituja.
Nykyryhmissä on oltava vähintään 4 kelvollista eläintä kokeen lopussa RFI:n laskemiseksi. Jokainen eläin tulee merkitä uudella half-duplex (HDX) radiotaajuustunnistus (RFID) -transponderilla, joka on ICAR-yhteensopiva, ja niiden on annettava tottua toimivaan tiedonkeruujärjestelmään vähintään 10 päivää ennen koetietojen keräämistä. Tämä mahdollistaa järjestelmään sopeutumisajan tarkkailun.
Kaikkia nykyisen ryhmän eläimiä tulee kohdella tasa-arvoisesti ja niillä on oltava ad libitum pääsy rehuun koko kokeen ajan. Koepäivät, jolloin eläimet eivät aina voineet saada rehua, tulee merkitä muistiin ja poistaa keskimääräisestä rehunsaannin laskennasta. Samoin kaikki tekniset ongelmat, jotka liittyvät yksilölliseen tai karsinaan perustuvaan rehun saannin laskemiseen, olisi perustettava tietojen jättämiselle pois. Eläimet, joilla on muita poikkeavia syömis- tai lisääntymismalleja (sairaudesta, huonosta sopeutumisesta tai muista tekijöistä johtuen), tulisi myös sulkea pois nykyisestä ryhmästä. Näiden mallien tunnistamiseksi tarkasti, viiden peräkkäisen päivän sisällä on oltava voimassa vähintään yhden päivän rehun saannin tiedot kokeen alussa ja lopussa.
YHTEENVETO NYKYRYHMÄN VALINNASTA
1. Rotu: Samanlainen rotu
2. Sukupuoli: Naudan tulee olla samaa sukupuolta
3. Ikä: Vieroituksen jälkeinen kypsyyspaino riippuu suuresti ruokintaohjelmasta, ja vaihteluväli on enintään 90 päivää
4. Ryhmä: Vähintään neljä kelvollista eläintä kokeen lopussa RFI:n suorittamiseksi
ASIAKKAALTA VAADITUT TIEDOT
Asianmukaisten rehunottokokeiden suorittamiseksi on tärkeää Vytelle saada oikeat tiedot asiakkailtaan. Ilman asiakkailta saatuja tietoja RFI:tä ei voida laskea tarkasti. Asiakkailta vaadittavat esitutkintatiedot sisältävät:
• Visuaaliset tunnisteet
• Syntymäaika
• Rotu
• Alkuperä
• Kolme sukupolvea tai enemmän sukutaulutietoja EPD-laskentaa varten eläinrekisterin kanssa
Tarkemmat tiedot on linkitetty koe-eläinten EID-numeroihin. Tämä mahdollistaa suuntausten määrittämisen loogisille eläinryhmille.
ASIAKKAALTA VAADITUT KOKEILUTIEDOT SISÄLTÄÄ:
• Annostaulukko, joka sisältää kunkin ainesosan prosenttiosuuden sekä annoksen kokonaiskuiva-aineen
• Kourun painot ja painojen ottopäivämäärä
Kuiva-ainepitoisuus on tarpeen RFI:n tarkkaan laskemiseen
ODOTETTU JÄLJÄLASERON LASKEMINEN
Vytelle on kuratoinut yli 262,000 XNUMX eläimen tietueita monirotuiseen tietokantaan määrittääkseen odotettavissa olevat jälkeläiserot (EPD:t) RFI-fenotyyppien (ja muiden) perusteella. Tämän tietokannan syötteet ovat mitattuja fenotyyppejä, kolmen sukupolven (tai useamman) sukutaulutietoja testatuista eläimistä ja lisätietoja asiaankuuluvista ympäristöolosuhteista (sijainti, sää, ympäristö jne.). Tämän analyysin kannalta kriittisiä ovat kolme päätekijää:
1. Johdonmukainen tiedonkeruu ja fenotyypin mittaus;
2. Riittävä tietomäärä;
3. Tarkka yhteys mitattujen fenotyyppien ja eläinten sukutaulutietojen välillä.
Tämän tietokannan tulokset ovat tehokkuus-EPD:itä, jotka ovat tärkeitä jalostuspäätösten tekemisen kannalta. Luodut RFI EPD:t tuotetaan käyttämällä samanaikaisesti kerättyjä rehun saanti- ja painotietoja. Samanaikaisen hankinnan merkitys on, että mitattu rehun saanti ja painonmuutos kytkeytyvät yhteen, mikä vähentää RFI-fenotyypin menetystä
tarkkuus lyhyen aikavälin vaihtelun vuoksi.
VYTELLE RFI TULOKSET VS. RFI EPDS
RFI EPD:t eivät ole samoja kuin testin ulkopuoliset RFI-tulokset. RFI-testin tulokset ovat riippuvaisia nykyryhmästä, joten niitä voidaan verrata vain nykyryhmän sisällä. Nykyisen ryhmän kokoonpanon muuttaminen lisäämällä tai poistamalla eläimiä vaikuttaa kunkin ryhmän eläimen RFI-tuloksiin. Vytellen RFI EPD:t voidaan kuitenkin verrata eri kokeissa ja nykyryhmissä. Muista, että eläimen RFI voi poiketa rajusti sen RFI EPD:stä yksinkertaisesti sukulaisten eläinten vaikutuksesta.
MAINITTU KIRJALLISUUS
•Benfield, DB, Garossino, K., Kerley, M, Sainz, RD ja Huisma, C. (2016), [sisäinen tutkimus], "Measurement of Feed Efficiency Traits and Reduction of Test Duration Periods in Beef Cattle using High-Frequency Osittaiset kehon painot. Valmisteilla”.
• Culbertson, MM, Speidel, SE, Peel, RK, Cockrum, RR, Thomas, MG ja Enns, RM (2015), "Optimaalinen mittausjakso rehun saannin ominaisuuksien arvioimiseksi lihakarjassa" J. Anim. Sci. 93:2482-2487.
• Wang, Z., Nkrumah, JD, Li, C., Basarab, JA, Goonewardene, LA, Okine, EK ja Moore, SS (2006) "Testauksen kesto kasvua, rehun saantia ja rehun tehokkuutta varten lihanaudoissa käyttäen GrowSafe-järjestelmä”. J. Anim. Sei., 84(9):2289-2298.
• Benfield, DB (2015), Propagation of Uncertainty in Animal Weighing. GrowSafe Systems Ltd:n sisäinen tekninen asiakirja.
PDF LATAA
