Nopea tosiasia
VERTAISARVOITU TUTKIMUS VYTELLE SENSE™ KYNÄN PUNNITUSASENNAT
JOHDANTO
Perinteiset painonkeruumenetelmät hallinta- tai tutkimustarkoituksiin kerätään käyttämällä peräkkäisiä päivän kourun painoja tai 16 tunnin kutistettuja kourun painoja, jotta voidaan ottaa huomioon yksittäisen eläimen pötsin ja suolen täytön biologiset erot. Kumpikaan menetelmä ei ole ihanteellinen käytännön tuotantoympäristössä työintensiivisyyden, stressin, loukkaantumisvaaran ja eläinten normaalin käyttäytymisen häiriintymisen vuoksi. Vytelle's In-Pen punnitusasennot, osa Vytelle SENSE™-järjestelmä kerää jatkuvasti nautakarjan osittaisia painoja, kun ne vierailevat vesialtaassa.
Pen-punnitusasennon käyttäminen yksittäisten eläinten ruumiinpainojen jatkuvaan keräämiseen vähentää eläimen stressiä ja työvoiman tarvetta säilyttäen samalla eläinten normaalin käyttäytymisen ja lisäämällä ruumiinpainohavaintojen määrää. Wellsin et al.:n suorittaman tutkimuksen tarkoitus. (2021), oli ymmärtää kynän punnitusasemien tarkkuus määrittääkseen, ovatko ne arvokkaita käytettäväksi tuotannon hallinnassa ja/tai tutkimusympäristöissä.
MENETELMÄT JA MATERIAALIT
Wells et ai. (2021) suorittivat tutkimuksensa vuonna 2020 Ardmoressa, Oklahomassa Noble Research Institute Headquarters -tilalla. Painot kerättiin 88:lta englantilaiselta risteytykseltä kahdeksalta eri aitaukselta. Alkuperäisessä analyysissä verrattiin kiinteitä kourun painoja ja ylipunnitusjärjestelmän painoja sen määrittämiseksi, voitaisiinko ylikulkupunnitusjärjestelmää käyttää kourun painojen välityspalvelimena. Noble Research Instituten henkilökunta on kehittänyt ylipunnitusjärjestelmän asentamalla Tru-Test-vaa'at tavallisen kouruvaa'an alle.
Analyysin toisessa osassa käytettiin alkuperäisen analyysin mukaista standardisoitua punnitusmenetelmää vertaamaan punnitusjärjestelmää kynän punnitusasemiin. Kaikki härät, jotka sisältyivät molempiin analyyseihin, painoivat 99 - 506 kg (218 lb. - 1116 lb.), ja ne jaettiin kahdeksaan eri painoryhmään, joissa kussakin ryhmässä oli 11 eläintä. Ryhmät pidettiin kahdeksalla eri bermudagrass-aitaalla.
Alkuperäinen analyysi suoritettiin 30 päivän ajanjakson aikana, jotta voidaan verrata painoja tavanomaisesta staattisesta kourusta (Wells et al. 2021). Analyysin toinen osa suoritettiin myös 30 päivän aikana 14 päivän tottumisjakson jälkeen.
Punnitusjärjestelmän validoinnin jälkeen jokainen kahdeksasta karjasta varustettiin ylipunnitusjärjestelmällä ja kynässä olevilla punnitusasemilla vesi- ja mineraalihoukuttimen edessä. In-Pen-punnitusasemiin pääsemiseksi eläinten piti ensin ylittää punnitusalusta, jolla varmistettiin, että datapisteet kerättiin jokaisesta samaan aikaan.
Varikon asettelu on esitetty kuvassa 1. Havainnot yhdistettiin pariksi 2 minuutin välein, ja kunkin järjestelmän päteviä yksittäisten eläinten ruumiinpainoja verrattiin päivittäin. Keskimäärin kullakin eläimellä oli 1.7 paripainoa joka päivä analyysissä, yhteensä 3,129 2021 datapistettä (Wells ym. XNUMX).
Kuva 1. Varikon asettelu ja sijainti Vytelle SENSE järjestelmän in-Pen -punnitusasennot ja walk-over-punnitusjärjestelmä (Tru-Test Ltd.) (Wells et al. 2021).
TULOKSET JA KESKUSTELU
Punnituspainojen ja tavanomaisten kourun painojen välillä oli merkittävä positiivinen lineaarinen suhde, ja näiden kahden järjestelmän painot olivat lähes täydelliset; mikä osoittaa, että kävelyn ylipunnitusjärjestelmä soveltui käytettäväksi kourujen painojen välityspalvelimena. Parillisten kävellen yli-punnitusten ja kynän punnitusasennon painojen analyysi osoitti myös merkittäviä positiivisia lineaarisia suhteita.
Wells et ai. (2021) suoritti Bland-Altman-kaavion osoittaakseen eron kynän punnitusasennon painojen ja punnituspainojen välillä, kuva 2 näyttää tulokset. Tulokset osoittavat, että 1.2 % kynän punnitusasennon painoista oli 95 %:n yhteisymmärrysrajan ulkopuolella, jolloin näiden kahden painon välinen absoluuttinen ero oli 35 kg (77.16 lb) ja -32 kg (-70.55 lb). Tämä osoittaa vahvan yhteisymmärryksen näiden kahden painon välillä.
Kuva 2. Bland-Altman-käyrä, joka näyttää eron kynän keskimääräisten punnitusasennon mediaanipainojen ja kävelemisen yli punnituspainojen välillä (Wells et al. 2021).
Lisäksi Wells et ai. (2021) osoitti, että kynän punnitusasennon painojen ja punnituspainojen välillä on merkittävä lineaarinen suhde (R2 = 0.9775, P < 0.0001), mikä näkyy kuvassa 3.
Kuva 3. Kynän punnitusasennon painojen ja kävelyn punnituspainojen (R2 = 0.9975, P < 0.0001) regressioanalyysi (Wells et al. 2021).
JOHTOPÄÄTÖKSET
Staattisten kourun painojen ja ohitettavien punnituspainojen välinen voimakas kohdistus mahdollisti ohitettavien punnituspainojen luotettavan käytön kourun painojen välityspalvelimena, jota voidaan verrata kynän punnitusasennon painoihin. Lisäksi parillisten kynän punnitusasentojen painojen ja ylipunnituspainojen välinen vahva yhteys osoittaa, että kynässä olevia punnitusasentoja voidaan käyttää kourun painojen sijaan.
Wells et ai. (2021) päätteli, että karsinassa olevat punnitusasennot ovat tehokas tapa kerätä nautakarjan painot ilman aikaa, eläinstressiä, työtä ja riskejä, jotka liittyvät tavanomaisten kourun painojen keräämiseen. Wells et ai. (2021) totesi myös, että karsinan punnitusasennon painojen tarkkuus mahdollistaa niiden käytön nautojen päivittäiseen seurantaan, ruumiinpainojen keräämiseen hoitopäätöksiä varten ja eläinten markkinointipäätösten tekemiseen.
Vytelle's Beef Marketing ja Beef Genetics Programs tukevat Wellsin et al. (2021), koska in-Pen -punnitusasentoja voidaan käyttää nautojen ruumiinpainojen keräämiseen rehutehokkuuden kokeen aikana ja nautojen painon seuraamiseen ruokintapaikalla.
REFERENSSIT
Wells, RS, SM Interante, SS Sakkuma, RS Walker ja TJ Butler. 2021. Tarkkuus Vytelle SENSE Punnitusasennot kynässä. Appl. Anim. Sci. 37:626-634.
PDF LATAA
